27.3.2000

Konkurssiin asettaminen

Trading Center Oy K.W. Finland jätti 30.11.1998 konkurssihakemuksensa Lahden käräjäoikeudelle. Hakemuksessa ehdotettiin väliaikaiseksi pesänhoitajaksi asianajaja X:ää. Käräjäoikeus asetti päätöksellään 30.11.1998 yhtiön konkurssiin ja määräsi konkurssipesän väliaikaiseksi pesänhoitajaksi asianajaja X:n.

Lahden käräjäoikeuden päätös 7.1.1999

Velkojainkuulustelussa 7.1.1999 paikalla olivat väliaikaisen pesänhoitajan ja velallisen edustajan ohella velkojista Uudenmaan verovirasto, tullihallitus ja Candytec Oy. Candytec Oy, jonka saatavan määräksi oli pesäluetteloon merkitty 793 501 markkaa, esitti konkurssipesän uskotuksi mieheksi asianajaja X:ää. Uudenmaan verovirasto ja tullihallitus, joiden saatavien määriksi oli pesäluetteloon merkitty 1 723 340 ja 163 532 markkaa, esittivät uskotuksi mieheksi asiamiestään asianajaja Y:tä. Esityksensä perusteina Uudenmaan verovirasto ja tullihallitus esittivät käräjäoikeuden pöytäkirjan liitteeksi otetun muistion mukaisesti, että uskotuksi mieheksi tulee valita velkojien enemmistön ehdokas, koska pesänhoitajan on nautittava velkojien luottamusta. Väliaikaisen pesänhoitajan laatimasta velallista koskevasta selvityksestä saattoi velkojalle syntyä käsitys, että väliaikainen pesänhoitaja oli liiaksi keskittynyt vain velallisyhtiön vastuuhenkilöiden haastattelemiseen.

Käräjäoikeus määräsi, perustelematta ratkaisuaan, konkurssipesän uskotuksi mieheksi asianajaja X:n.

Kouvolan hovioikeuden päätös 30.3.1999

Uudenmaan verovirasto ja tullihallitus valittivat hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuden pöytäkirjan mukaan velallisyhtiön saneerausmenettelyssä määrätty selvittäjä oli pyytänyt asianajaja X:ää konkurssipesän väliaikaiseksi pesänhoitajaksi eikä aloite X:n määräämisestä ollut siten tullut velallisyhtiöltä tai sen läheisyhtiöltä. Candytec Oy ei myöskään enää konkurssin alkamishetkellä ollut velallisyhtiön läheisyhtiö. Asianajajana X täytti konkurssisäännön 51 §:ssä pesänhoitajalle asetetut yleiset edellytykset. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella X:n ei voitu katsoa olevan velalliseen tai velkojiin sellaisessa suhteessa, että se voi olla omiaan vaarantamaan hänen riippumattomuuttaan velalliseen nähden tai tasapuolisuuttaan velkojia kohtaan tai muuten kykyään hoitaa asianmukaisesti tehtäväänsä.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Käsittelyratkaisu

Korkein oikeus ottaa huomioon Uudenmaan veroviraston ja tullihallituksen määräajan jälkeen toimittaman kirjelmän, koska siinä on esitetty asian käsittelyyn vaikuttavaa muun ohessa konkurssivalvontoja koskevaa selvitystä, jota valittajat eivät ole voineet aiemmin esittää.

Kirjelmään liitetyn konkurssituomion mukaan Candytec Oy ei ole valvonut saatavaansa Trading Center Oy K.W. Finlandin konkurssissa. Candytec Oy on siten valvontapäivän jälkeen menettänyt puhevaltansa asiassa. Sen vuoksi Candytec Oy:n vastausta ei oteta huomioon.

Pääasiaratkaisun perustelut

Trading Center Oy K.W. Finland on 30.11.1998 jättänyt konkurssihakemuksensa käräjäoikeuteen. Hakemuksessaan yhtiö on esittänyt konkurssipesän väliaikaiseksi pesänhoitajaksi asianajaja X:ää. Samana päivänä tekemällään päätöksellä käräjäoikeus on asettanut yhtiön konkurssiin ja määrännyt väliaikaiseksi pesänhoitajaksi X:n.

Velkojainkuulustelussa 7.1.1999 läsnä ollut velkoja Candytec Oy on esittänyt uskotuksi mieheksi X:ää, joka on käräjäoikeudelle ilmoittanut tulleensa väliaikaiseksi pesänhoitajaksi velallisyhtiön yrityssaneerauksessa määrätyn selvittäjän aloitteesta. Läsnä olleet velkojat Uudenmaan verovirasto ja tullihallitus ovat lausuneet, että uskotuksi mieheksi olisi määrättävä asianajaja Y, koska hän oli velkojien enemmistön esittämä. Käräjäoikeus on määrännyt tehtävään X:n.

Konkurssisäännön 1.3.1998 voimaan tulleen 51 §:n 1 momentin mukaan velkojainkuulustelussa tuomioistuin määrää läsnä olevia sekä harkintansa mukaan muitakin velkojia ja pesänhoitajaksi esitettyä henkilöä kuultuaan yhden tai useamman uskotun miehen pesänhoitajaksi. Pesänhoitajan on oltava täysivaltainen ja rehelliseksi tunnettu henkilö. Hänen tulee olla tehtävään kykenevä ja sopiva. Hän ei saa olla velalliseen eikä velkojaan sellaisessa suhteessa, että se voi olla omiaan vaarantamaan hänen riippumattomuuttaan velalliseen nähden tai tasapuolisuuttaan velkojia kohtaan tai muuten kykyään hoitaa asianmukaisesti tehtäväänsä.

Konkurssipesän hallinnon päätösvaltaa yleisesti koskevan konkurssisäännön 69 §:n 1 momentin mukaan muun muassa uskottujen miesten tai toimitsijamiesten vaalissa on velkojilla päättävä valta ja päätökseksi tulee niiden velkojien mielipide, joiden saamiset yhteenlaskettuina tekevät suurimman summan. Lainkohta on edelleen voimassa 31.1.1935 säädetyssä muodossaan.

Ennen 1.3.1998 voimassa olleen konkurssisäännön 51 §:n mukaan velkojainkuulustelussa saapuvilla olleet velkojat valitsivat uskotun miehen, jolle oikeus sitten antoi määräyksen. Sanotusta päivästä lukien sekä uskotun miehen valinta että määräyksen antaminen on kuitenkin tuomioistuimen tehtävänä. Uskotun miehen määräämisen perusteet on säädetty konkurssisäännön 51 §:n 1 momentissa. Tästä syystä 69 §:n 1 momentissa mainittua uskotun miehen vaalia ei enää lainmuutoksen jälkeen toimiteta, ja tuossa lainkohdassa velkojien päätös ja äänivallasta lausuttu on menettänyt merkityksensä uskotun miehen ensisijaisena valintaperusteena. Sen sijaan velkojien perustellulla luottamuksella pesänhoitajaksi ehdotettua henkilöä kohtaan sekä heidän esittämillään seikoilla muutoinkin on tärkeä merkitys arvioitaessa 51 §:n 1 momentissa tarkoitettua ehdotetun henkilön sopivuutta sekä kykenevyyttä ja esteettömyyttä uskotun miehen tehtävään.

Käräjäoikeus ei ole ratkaisussaan vertaillut pesänhoitajaksi ehdotettujen henkilöiden kykenevyyttä ja sopivuutta tehtävään eikä myöskään arvioinut näiden mahdollista esteellisyyttä, mitä arviointia konkurssisäännön 51 §:n 1 momentti olisi edellyttänyt etenkin kun tehtävään oli esitetty useampia henkilöitä ja tehty väite kahden velkojan X:ään liittyvästä luottamuksen puutteesta.

Uudenmaan verovirasto ja tullihallitus ovat ilmoittaneet, ettei X nauti heidän luottamustaan, koska velallisyhtiö ja X:ää uskotuksi mieheksi ehdottanut Candytec Oy olivat olleet toisilleen läheisiä takaisinsaantilain tarkoittamassa merkityksessä ja yhtiöillä oli ollut keskinäisiä liiketoimia. Väliaikaisen pesänhoitajan laatiman taloudellisen selvityksen mukaan konkurssin syynä olivat olleet juuri epätavallisista liiketoimista johtuneet luottotappiot sekä puutteet sisäisessä kontrollissa. Hakijoiden näkemyksen mukaan velallisen tai tämän lähipiiriin kuuluvan velkojan esittämän pesänhoitajan voi perustellusti epäillä suhtautuvan vastahakoisesti velalliseen ja lähipiiriin kohdistuviin tutkintapyyntöihin ja takaisinsaantivaatimuksiin.

Asiassa ei ole edes väitetty, että X olisi ollut tekemisissä laatimassaan selvityksessä mainittujen liiketoimien tai muutoinkaan velallisyhtiön tai sen läheisten toiminnan kanssa. Pelkästään se, että velallinen konkurssihakemuksen laatimiseksi on kääntynyt asianajajan puoleen ja esittää tätä väliaikaiseksi pesänhoitajaksi tai että Candytec Oy:n asemassa ollut velkoja esittää häntä uskotuksi mieheksi, ei saata olla omiaan vaarantamaan hänen riippumattomuuttaan velalliseen nähden tai tasapuolisuuttaan velkojia kohtaan taikka muutoinkaan hänen kykyään hoitaa tehtäväänsä asianmukaisesti. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta olisi perusteltua aihetta epäillä X:n riippumattomuutta ja tasapuolisuutta tai hänen kykyään ja sopivuuttaan pesänhoitajaksi.

Toisaalta asiassa ei ole ilmennyt myöskään sellaista, minkä johdosta Kyläkoski ei niin ikään olisi esteetön sekä kykenevä ja sopiva uskotun miehen tehtävään. Kun käräjäoikeuden ei ole ollut määrättävä tehtävään häntä pelkästään sen johdosta, että velkojainkuulustelussa saapuvilla olleista kolmesta velkojasta kaksi, joiden yhteenlasketut saamiset muodostivat ilmoitetuista saamisista suurimman osan, esittävät hänen määräämistään, ei kuitenkaan ole perusteita määrätä häntä uskotuksi mieheksi X:n sijasta.

Näillä perusteilla ei ole syytä muuttaa hovioikeuden päätöksen lopputulosta.

Kun Candytec Oy:n vastaus jää huomiotta, hakijoiden ei ole korvattava yhtiön oikeudenkäyntikuluja Korkeimmassa oikeudessa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.